Riisin viljely

Riisi on maailman tärkein viljelykasvi. Sitä voidaan kasvattaa lähes kaikkialla, kunhan vettä on riittävästi saatavilla. Tavallinen riisi eli suoriisi kasvaa vesiperäisessä maassa. Riisilajeja on useampia. Ne voidaan jakaa trooppisiin riisilajikkeisiin, joita kasvatetaan pääasiassa Etu- ja Kaakkois-Aasiassa, sekä viileämmässä ilmastossa kasvaviin lajikkeisiin, joiden pääasiallinen viljelyalue on Kiinan pohjoisosissa.

Riisin tuotanto

Maailmalla riisiä tuotetaan yli 750 miljoonaa tonnia joka vuosi. Suurimmat riisin tuotantomaat ovat Kiina, Intia, Indonesia, Bangladesh ja Vietnam. Lähes 90 % maailmalla kasvatettavasta riisistä kasvatetaan Aasiassa. Riisin tuotanto kuluttaa valtavasti vettä ja toisaalta se tuottaa myös runsaasti metaanipäästöjä.

Riisilajikkeet

Erilaisia riisilajikkeita on kymmeniä ellei jopa satoja. Yleisimmin riisit jaotellaan eri lajikkeisiin jyvän muodon perusteella. Pitkäjyväisistä riiseistä suurin osa kuuluu indica-lajikkeisiin, joissa amylaasia on enemmän kuin japonica-riiseissä. Se pysyy keitettäessä irtonaisempana sekä kiinteämpänä ja sopii siksi hyvin lisukkeeksi.

Intialaisessa keittiössä suosittu basmatiriisi ja kaakkoisaasialaisiin ruokiin sopiva jasmiiniriisi kuuluvat pitkäjyväisiin riiseihin. Suomessa tutuimpia ovat nämä riisilajikeet:

Basmatiriisi

Tämä on yksi tunnetuimmista riisilajikkeista. Se on pitkä- ja kapeajyväinen sekä tuoksuva riisi. Basmatiriisiä on saatavilla sekä tummana, että vaaleana. Tätä lajiketta kasvatetaan erityisesti Himalajan rinteillä ja sitä pidetään usein hienompana lajikkeena kuin monia muita riisejä.

Jasmiiniriisi

Thaimaasta kotoisin oleva jasmiiniriisi on tahmainen ja aromaattinen. Sitä on koostumuksensa ansiosta helppo syödä puikoilla.

Puuroriisi

Japonica-lajike on yleisimmin käytetty riisilajike puuroriiseissä, sillä siitä vapautuu runsaasti tärkkelystä veteen ja se on rakenteeltaan tahmea. Puuroutuvat riisilajikkeet sopivat loistavasti myös risottoihin ja sushiin.

Täysjyväriisi

Tämä on puhdistettua, hiomatonta pyöreäjyväistä riisiä, josta on poistettu vain uloin kuorikerros. Kaikki jyvän kuidut, kivennäisaineet ja vitamiinit ovat tallella. Väriltään se on tummaa. Kypsyminen kestää kaikkein kauimmin.

Tummariisi

Kevyesti hiottu riisi on tummaa. Sen uloin kuorikerros on poistettu, jolloin se kypsyy hieman nopeammin kuin täysjyväriisi. Tumma riisi on maultaan valkoista riisiä täyteläisempi ja siinä on paremmat ravintoarvot.

Riisifarmit

Riisiä viljellään riisifarmeilla. Farmilla työt aloitetaan viljelykauden alussa sillä, että pelloille lasketaan vettä. Vesi saadaan pysymään pelloilla erilaisten patojen avulla. Veden lasku riisipellolle kestää usein muutaman kuukauden, jotta sinne saadaan riittävästi vettä. Kun pellolle on saatu vesi, pellot kynnetään ja riisi kylvetään peltoon. Tärkeimmillä riisin viljelyalueilla Intiassa riisisato saadaan jopa kaksi kertaa vuodessa. Syksyllä monsuunisadekauden jälkeen veden lasku pelloille tapahtuu nopeammin kuin keväällä. Sadossa on olosuhteista johtuvia vaihteluita, huonona vuonna riisi saattaa kasvaa huonosti ja pelloilta saadaan vain yksi sato, kun taas suotuisina kasvu vuosina saatetaan saada jopa kolme satoa.

Riisifarmeilla käytetään usein härkiä tai puhveleita apuna työssä. Sadonkorjuu ja riisin käsittely sadonkorjuun jälkeen tehdään monella farmilla edelleen käsin erilaisia työvälineitä hyödyntäen. Monella farmilla myös työvälineet valmistetaan itse.

Osa aasialaista kulttuuria

Riisi on paitsi ravintokasvi, iso osa aasialaista kulttuuria. Useat riisinviljelijät palvovat riisin jumalatarta. Sadonkorjuun alkaessa jumalattarelle annetaan pieni lahjus, jolla toivotaan, ettei hyvä henki jätä viljelijää ja tämän perhettä. Onnistuneeseen sadonkorjuuseen liittyy myös koko kylän juhla, jossa juhlitaan riisiviinin ja -viinan voimalla.

Riisi esiintyy Thaimaassa monissa kansanlauluissa ja se näkyy useasti taiteessa, kuten maalauksissa ja veistoksissa. Siihen liitetään myös useita perinteitä, taruja, rituaaleja ja jopa kieltä.

Riisi ravintona

Maailmassa kaikista ruoista eniten syödään riisiä. Monissa kulttuureissa riisi on ihmisen tärkein ravintoaine. Sitä on syöty ympäri maailman jo satojen vuosien ajan. Maailman väestö saa viidesosan energiantarpeestaan riisistä. Aasiassa syödään 90% koko maailman riisistä.

Riisi on suhteellisen helppo valmistaa ruuaksi ja sitä on helppo säilyttää. Se täyttää vatsan helposti ja samalla se on helposti sulavaa ravintoa. Riisi on hyvä energianlähde, sillä se sisältää runsaasti hiilihydraatteja ja muita ihmiselle tärkeitä ravintoaineita.

Yksinään riisi ei riitä monipuoliseen ruokavalioon, vaan sen kanssa kannattaa syödä kasviksia, lihaa, kalaa tai kanaa. Riisi on kuitenkin erittäin hyvä lisuke aterioilla ja siitä saa suuret hyödyt sillä sen syöminen auttaa hermostoa sekä sydäntä ja ihmisen verisuonijärjestelmää voimaan paremmin.

Riisin ravintoarvot

Lajikkeesta ja riisilaadusta riippuen riisin ravintoarvot vaihtelevat suurestikin. Kuidut ja vitamiinit sijaitsevat jyvän kuorikerroksessa, joten tummat, vähemmän hiotut riisit, ovat ravintoarvoltaan parempia kuin aivan valkoiseksi hiotut riisilaadut.

Riisissä on energiaa ja hiilihydraatteja paljon, mutta ei juurikaan proteiineja. Tummassa riisissä kuituja on noin 7,5g sadassa grammassa riisiä, kun taas valkoisessa riisissä kuituja on vain 2g.

Vaikka riisiä ei pidetäkään erityisenä superfoodina, se sisältää useita ihmiselle tärkeitä ravintoaineita. Se sisältää runsaasti fosforia ja kaliumia sekä myös natriumia, seleeniä, magnesiumia ja kalsiumia. Riisissä on huomattavasti vähemmän energiaa, kuin esimerkiksi pastassa, mutta toisaalta taas huomattavasti enemmän kuin perunassa.

Valkoisen riisin hyvänä puolena on se, että se sisältää enemmän rautaa kuin tumma täysjyväriisi.

Eettiset ongelmat riisin tuotannossa

Ilmastoon liittyvät haitat riisin tuotannossa eivät ole ainoita ongelmia, joihin vastuullinen kuluttaja kiinnittää huomionsa. Monilla riisifarmeilla saattaa olla hyvin kurjat työolot. Riisissä päästöjen suhde siitä saatavaan ravintoarvoon on suuri ja siksi riisiä pidetäänkin usein ekologisesti ja eettisesti tarkasteltuna ruokavalion pahiksena.

Ilmasto ja riisi

Maailmassa käytettävästä kasteluvedestä yli kolmannes käytetään riisin viljelyyn. Kasteluvedestä on maailmanlaajuisesti iso pula. Viljely veden peittämillä pelloilla tuottaa myös runsaasti metaanipäästöjä. 5-10 prosenttia maailman metaanipäästöistä syntyy riisifarmeilla. Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, joka lämmittää ilmastoa voimakkaasti. Riisisadot kärsivät vuosi vuodelta enemmän maaperän köyhtymisestä johtuen sekä vesipulan vuoksi. Riisi sato on vahvasti riippuvainen sääolosuhteista.

Eettisyys ja työolot

Monella alueella riisiä kasvatetaan pientiloilla, joilla ei ole mahdollisuuksia säilöä satoaan. Siksi riisi myydään nopeasti paikallisille tukkukauppiaille, jotka myyvät sen taas eteenpäin. Pienviljelijöiden on pakko myydä sillä hinnalla, minkä milloinkin saa, eli he saattavat joutua myymään riisiä jopa tappiolla. Tukkukaupoilla on taas varastointimahdollisuudet ja he voivat myydä ne voitolla sopivaan ajankohtaan.

Riisimyllyissä ja tukuissa työskentelevät usein köyhimmiltä alueilta tulevat siirtotyöläiset. Heille maksettava palkka on hyvin pieni, vaikka heillä saatetaan teettää hyvinkin pitkiä työpäiviä. Työvoiman välityksessä käytetään usein epämääräisiä, ilman mitään lupia toimivia välittäjiä. Työsopimuksia siirtotyöläisille ei yleensä tehdä.

Vastuullisuudesta ei huolehdita monessa paikassa lainkaan. Lukutaidottomat siirtotyöläiset eivät esimerkiksi tiedä, että torjunta-aineita käsitellessä olisi hyvä käyttää suojavarusteita.

Huonoina satovuosina alalla toimii myös yrittäjiä, jotka tarjoavat viljelijöille lainaa, jotta nämä voivat kylvää uuden sadon. Tämä johtaa helposti velkavankeuteen, jota voidaan pitää yhtenä pakkotyön muotona.

Vastuullisuus

Vaikka riisin tuotantoon liittyykin monia epäkohtia ja useilla alueilla riisituotanto ei ole vastuullista ja eettistä, löytyy myös toinen ääripää.

Osa riisiä valmistavista ja myyvistä yhtiöistä on sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan, jossa pyritään saamaan puhtaampi ja terveempi maailma.

Nämä yhtiöt ostavat riisinsä suoraan viljelijöiltä, jolloin viljelijä saa riisistä paremman hinnan, kuin silloin, jos ne myyvät sadon paikallisille tukkukauppiaille. Yhtiöt tarjoavat viljelijöille tietoa ja taitoa siitä, miten voidaan edistää tehokasta maataloutta, joka kuitenkin kunnioittaa ihmisiä ja ympäristöä.